Taas olen yksin!.. Mulla ei ole enää voimia etsiä ketään. Tästä ajasta olen vapaa ja voimakas itse. Ilman tyhjiä tunneita tunneiden takia!. Se ei ole masennus, vaan ikä. Olen aikuinen. En ole ikävä eikä tyhmä.

Tarvitsen työtä ja kiinnostavia tapahtumia. Haluan keksia ja luoda jotain uusia.

No niin. Eilen illalla aurinkoiseni lähtee Ukrainaan. Sitten - Turkkiin ja Kreikkaan. Koko heinäkuu hän matkustaa. Mä lähden Helsinkiin 29.heinäkuuta. Siis olen paikalla 30.07 noin klo 12. Tietenkin yksin. Totta kai! Se on jo naurettava. Mitä täytyy tehdä maailman parhaassa kaupungissa täällä kerralla? Kalevala. Joo. Ja jotain syöttävää... Suomalainen ruoka on "pyhä asia" :))) 

Usein ymmärrän, että minua ei enää kiinnostuu paljon esineitä ja asioita, jotka aikaisemmin olivat niin tärkeät. 

Opiskelen saksaa.

Taas yksinäisyys. Rakkaani lähtee toiseen kaupunkiin. Ei kukaan tietää, tuleeko hän takaisin koskaan. Olen rauhallinen. Se on hänen valinta. Kyllä. Kyllä. En halua ajatella, että hän ei kiinnostunut minuun aivan. Yhtä kaikki. Olkoon. 

Jo muutama vuosi en ole nähnyt lämmintä meriä. Vain pohjoisia maisemia. Jopa sydämessäni on kylmää. 

Olen onnellinen :)))

Viihdoinkin! Olen aivan onnellinen! :)

Ehkä, voisin tehdä jotain hyödyllistä Suomen ja Viron suhteita varten... Jopa varmaankin. Mä voin ja teen.